sunnuntai 1. tammikuuta 2012

25 asiaa


Tekisi mieli kirjoittaa maailman kaunein lause tiivistämään tämän ikimuistoisen vuoden tunnelmia. Sanat eivät millään vaan riitä. Vaikka kuinka yritän, en löydä sitä lausetta, joka kertoisi riittävästi. Ihmettelen sitä, että miten maailma ympärillä ei muutu tämän enempää, vaikka joka päivä monen naisen ja miehen elämää ravistelee uuden ihmisen syntymä. Elän ja elämme keskellä ihmeitä, eivätkö kaikki sitä huomaa? 

Jotta en ihan sanattomaksi jäisi, päätin vastata Tunteellisen siilin haasteeseen kertoa 25 asiaa itsestä.


1. Olen aina ollut taipuvainen haahuilemaan niin menneessä kuin tulevassa. Edelleen teen näitä omia mielensisäisiä aikamatkojani, mutta yhä useammin huomaan olevani juuri tässä ja nyt. Kiitos pikkuiselle tästä hetkestä ja uudesta kyvystä olla siinä!

2. Olen esteetikko, rakastan kaikkea kaunista, mutta kotini ei ole sisustajan idylli vaan kotoinen pesä, jossa jokaisella tavaralla ei ole omaa paikkaansa.

3. Ideoin, suunnittelen ja pohdin asioita mielelläni, mutta toteutuksen ja päätösten teon jättäisin usein mieluusti muille.

4. Minulla on akateeminen koulutus, mutta useammin kuin kerran olisin ollut valmis polttamaan tutkintotodistukseni, koska ammatti ei ole tuntunut omalta. Onneksi en ole sitä tehnyt.

5. Olen jäänyt Aamu-tv-koukkuun nyt kotiäitinä ollessani. On aamuja jolloin huomaan olevani iloinen, kun tyttö herättää jo puoliseiskalta, koska ehdin nähdä enemmän Aamu-tv:tä.

6. Rehellisesti sanottuna viimeiset puoli vuotta ja reilusti enemmänkin olen nukkunut ihan todella katkonaisia öitä. Tyttö viihtyy tissillä helposti sen kymmenen kertaa yössä. Silti olen aamuisin yllättävän pirteä. En ymmärrä tätä yhtälöä.

7. Minulla on viha-rakkaus-suhde nettiin ja tietokoneeseen; sitä kautta olen löytänyt mm. elämäni rakkauden, mutta se on myös ikuinen riidanaihe elämäni rakkauden ja minun välillä.

8. Minulla on maailman ihanimmat siskot, ja toivon äärettömästi, että meidän tyttökin saisi tavalla tai toisella kokea sisaruutta.

9. Rakastan valokuvia, erityisesti vanhempia valokuvia. Ja ehkä vielä enemmän rakastan niitä tarinoita, joita kuvat heijastaa.

10. Haaveilen kodista, jossa olisi tilaa kaikenlaiselle käsillätekemiselle, sellaiselle terapeuttiselle "teen-mitä mieleen-juolahtaa"- tekemiselle, jota ei tarvitse esitellä kenellekään.

11.Tykkään sanasta hetki. Hetken kun voi luoda kauniiksi lopulta niin pienillä asioilla, vaikka muuten elämä ympärillä olisikin jotakin ihan muuta.

12. Parasta elämässä on kohtaaminen. Tällä hetkellä kaikkein sykähdyttävimpiä kohtaamisen hetkiä on esimerkiksi, kun tyttö herää päiväunilta ja kurkkaan vaunuihin. Se silmien tuike ja kaunis hymy on jotain käsittämättömän valloittavaa.

13. Lukeminen on ihanaa, rakastan kirjoja, mutta väsyneenä lukeminen meinaa jäädä. Nytkin mielessä on monta monta kirjaa, jotka haluaisin lukea, mutta joita en ole saanut aikaiseksi ottaa vielä käsiini. Olisi aika ihanaa asua suurensuuren kirjaston naapurissa, jotta aina kun mieleen juolahtaa, voisi pistäytyä hiukan nuuhkimassa uusia tarinoita.

14. Liian monesti havahdun siihen, että en ole kysynyt läheisiltäni, mitä heille kuuluu. Olisi myös ihanaa, jos joku siskoista asuisi niin naapurissa, että voisi vaikka aamukahvikupin napata käteensä ja hipsiä aamukaffelle sinne toiseen keittiöön - kysymään mitä kuuluu.

15. Kaikkien aikojen ehdoton lempivärini on punainen eri sävyissään. Joskus nuorena aikuisena minulla oli hetkellinen sininen kausi, mutta se oli hyvin hyvin hetkellinen.

16. Mielikuvissani minulla on pitkät, punaiset ja kiharat hiukset. Todellisuudessa ne eivät ole mitään näistä kovin suuressa määrin.

17. Rippikouluiässä surin sitä, että en voi tulla uskoon, koska olen jo. Nyt olen iloinen siitä, että lapsuudessa omaksuttu usko kantaa edelleen.

18. Siihen nähden miten paljon rakastan ihmisten kohtaamista, olen todella huono tarttumaan puhelimeen ja kutsumaan ihmisiä käymään. Ujo kun olen, enkä lopulta edes mahdottoman sosiaalinen. 

19. Minulla on tosi usein nälkä, enkä ymmärrä pikkunälän käsitettä, koska minulla joko on ihan kunnolla nälkä tai ei ole.

20. Minulla on viha-rakkaussuhde myös väittelyihin, joita käymme mieheni kanssa. Molemmat osaamme olla ärsyttävän voimakkaasti ja tunteella omien mielipiteittemme takana. Vaalikevät tuo tästä syystä oman lisämausteensa meidän olohuoneeseemme.

21. Äitiys on jotain paljon paljon enemmän kuin ikinä olin osannut ajatella. Sanoja on vaikea löytää sitä kuvaamaan. Äitiys on tunteita potenssiin sata.

22. Olen valon lapsi. Kyllä kaamoksellakin on puolensa ja hämärässä tunnelmansa, mutta lopulta valo kyllä voittaa, aivan ehdottomasti.

23. Toistan ehkä itseäni, mutta koska asia on niin paljon mielessäni, en voi olla sanomatta, että toivoisin niin paljon, että meillä vipeltäisi joskus pieniä tai vähän isompiakin menijöitä enemmänkin, enkä nyt puhu karvaisista otuksista. Uskallan edelleen haaveilla isosta keittiönpöydästä.

24. Haaveista puheen ollen, pakko myöntää, että haaveilen hyvin nukutusta yöstä. Mutta siitä huolimatta vierottaminen tuntuu vielä hyvin kaukaiselta asialta. Minusta ei ole koskaan pitänyt tulla taaperoimettäjää, mutta saa nähdä miten tässä käy.

25. Kello on kaksitoista päivällä ja olen edelleen yökkärissä. Pitkiä aamuja olen aina rakastanut. Olisiko aika juoda aamun kolmannet kahvit?

2 kommenttia:

  1. Tosi ihana blogi sinulla ja mielenkiintoisia pohdintoja! Luin myös mielenkiinnolla pohdintasi työpaikan vaihdoksesta. Onko tuo akateeminen tutkinto kenties psykologi tai joku muu sosiaalialaan liittyvä? Kiinnostaisi tietää enemmän, miksi väsyit työhösi ja mikä ammatissasi ei tuntunut omalle. Omaa (ammatti)identiteettiä etsiessä on mukava lukea muiden pohdintoja aiheesta. Ymmärrän toki jos aihe on mielestäsi liian henkilökohtainen etkä halua vastata. Kaikkea hyvää ja mukavaa talven jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Voisinkin yrittää tähän aiheeseen liittyen rustata jonkin blogitekstin, koska nyt olis taas näkökulma ihan eri mitä oli vuosi sitten. Yritän olla liikaa paljastamatta itestäni, mutta ammatin osalta osuit ihan oikeaan. Suurin yksittäinen tekijä väsymisen taustalla varmaan oli työpaine, kiire ja sen suhde siihen, miten oikeasti haluaisin työtä tehdä. Eli jatkuva ristiriita ja tuntu, että joudun tekemään asioita toisin kuin tuntuisi hyvältä. Tämä nyt ei oo mitenkään kattava vastaus, mutta ehkä tiivistetysti näin :) Tsemppiä sulle omiin pohdintoihin! Olis kiinnostavaa kuulla lisää :)

    VastaaPoista