Onpas aikaa kulunut edellisestä täällä vierailusta.. Toisin sanoen nukuttu pätkäöitä ja oltu päivisin enempivähempi silmät ristissä. Nyt taas voiton puolella (toivossa on hyvä elää!), mm. kahta hammasta rikkaampana. Meillä asuu nykyään varsinainen mamman maitotyttö, suloista tissirakkautta ilmassa. Sydänhän tässä pakahtuu äidillä.
Huomaan, että yhä useammin rauhallisina hetkinä mieli vaeltaa miettimään nimeä toiselle lapselle. Ajatus kutkuttaa, mutta palaan aina nopeasti maan pinnalle. Vielä syksyllä jostain tuntemattomasta syystä kuvittelin, että toisen kerran tulen raskaaksi vielä helpommin kuin ensimmäisellä kerralla (ilman minkäänlaista lääkärin puuttumista asiaan), uskalsin haaveilla oikein isosti. Nyt välillä ajatus hiipii ihan sinne toiseen laitaan. Tässä viimeisen puolentoista vuoden aikana olen saanut ison joukon huikean ihania uusia ystäviä, rankoissa lapsettomuushoidoissa taistelevia tai taistelleita. Ihaillen seuraan heidän valintojaan ja jaksamistaan. Itse en ole ollenkaan varma, pystyisinkö lähellekään samaan.
